Kalajärven koulussa on helppo hengittää

Kun Kalajärven koulun osittainen peruskorjaus muuttui kokonaan uudishankkeeksi, Swegon ehdotti Espoon kaupungille ja Sitowiselle, että Swegonin sisäilmastoa säätävä kokonaistoimitus WISE-järjestelmineen pääsisi mukaan vaihtoehdoksi perinteiselle mallille, jossa erillisen kiinteistöautomaatiourakan rooli on suurempi.

– Swegonin kokonaisratkaisun valinta ei ollut itsestäänselvää. Pohdittiin, miten järjestelmää hallinnoidaan ja ollaanko valmiita tällaiseen ratkaisuun, Espoon Tilapalvelujen talotekniikkapäällikkö Mikko Melender kertoo.

– Päätöstä varmasti helpotti, kun tehtiin tutustumiskäynti järvenpääläiseen kouluun, jossa oli kokemusta Swegonin ilmanvaihdon kokonaisjärjestelmästä ja jossa muu talotekniikka oli omassa erillisessä automaatiojärjestelmässä, Melender sanoo.

Swegonin tarjoamaa vaihtoehtoa lähdettiin viemään eteenpäin suunnittelussa, jota tehtiin tiiviissä yhteistyössä Sitowisen ja Swegonin kanssa.

Kalajärven koulukeskuksesta haluttiin muuntojoustava tulevaisuuden tarpeisiin, ja siksi kaupunki edellytti mahdollisimman kattavaa tilojen olosuhdevalvontaa, jota varten Swegonin WISE on kehitetty.

Kun rakennukseen tulee Swegonin kokonaistoimitus, rakennusautomaatiourakka pienenee merkittävästi, kun siitä jää pois WISEn ja GOLD-koneiden hoitama ilmanvaihdon ohjaus. Automaatiosuunnittelussa muutos ei vielä ole yhtä suuri.

Sitowisen automaatioasiantuntija Ilari Taittosen mukaan WISE uutena ja erilaisena järjestelmänä lisäsi suunnitteluun käytettävää aikaa, mutta teki suunnittelusta myös mielekästä.

– Suuri osa alkuvaiheen suunnittelusta kului WISE-järjestelmään tutustuessa, sillä se ei ollut aiemmin tuttu. Kun kyse on näin suuresta järjestelmäkokonaisuudesta, laitetoimittajalta toki vaaditaankin suurempaa roolia. Swegon oli mielestäni hyvin mukana hankkeen alusta alkaen ja heiltä sai apua pienellä kynnyksellä, Ilari Taittonen toteaa.

Taittosen mukaan WISE-kokonaisjärjestelmä pienentää automaatiourakkaa, mutta samalla moni yhteensovitusasia selkeytyy, koska laitteet ja järjestelmät tulevat yhdeltä laitetoimittajalta.

– Kalajärven automaatiosuunnittelussa teimme suurin piirtein saman määrän säätökaavioita kuin normaalikohteessa. Mikäli laitetoimittaja saataisiin varmistettua jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, rakennusautomaatiosuunnitelmien osalta voitaisiin helpommin edetä niin sanotulla kevyemmällä toteutuksella laitetoimittajan suunnitelmia hyödyntäen. Tällöin myös rakennusautomaatiosuunnittelun osuus kevenisi huomattavasti, hän arvioi.

Valmiit suunnitelmat siirtyivät LVIS-urakan saaneelle ESP Suomi Oy:lle.

– Suunnitelmissa järjestelmät esitettiin kuitenkin niin sanottuina esimerkkilaitteina, jolloin urakkalaskennan vapaa kilpailu laitetoimittajien välillä oli edelleen mahdollista, Sitowisen Ilari Taittonen kertoo.

Urakoitsija päätyi Swegonin tarjoukseen. Swegon toimitti Kalajärven-hankkeeseen 15 GOLD-ilmanvaihtokonetta ja 480 WISE-komponenttia, jotka säätävät huonetasolla lämmitystä ja tarpeenmukaista ilmanvaihtoa.  Ilmanvaihdon päätelaitteita kiinteistöön asennettiin satoja.

– Swegonin GOLD-koneet olivat urakoitsijalle ennestään tuttuja, WISE ei. Kerroimme, mistä WISEssä on kyse, ja kävimme yhdessä suunnitelmia läpi, Swegon-kokonaisjärjestelmien myynnistä ja teknisestä tuesta vastaava Hannu Lindroos kertoo.

Swegon oli mukana myös työmaavaiheessa. Työmaalla tehtiin pieniä tarkennuksia suunnitelmaan, esimerkiksi sähkö- ja LVI-asentajien työnjakoon.

– Swegonin rooli oli hankkeen aikana asiakaslähtöistä ja ammattimaista, Espoon Tilapalvelujen Mikko Melender sanoo.

Melenderin mukaan Swegonin kokonaisratkaisua arvioidaan teknisen toimivuuden ja asiakaspalautteen eli käyttöolosuhteiden perusteella.

– Kiinteistövalvomosta on linkki Swegonin järjestelmään, ja muu talotekniikka ei ole WISEn alla eikä välttämättä tarvitse ollakaan. En ole juuri kuullut huonoja uutisia kokonaisilmanvaihtoratkaisusta; näen tämän lopulta tähän kohteeseen toimivana, hän toteaa.

Swegonin kokonaistoimitukseen kuuluu, että Swegon ottaa itse järjestelmänsä käyttöön.

– Käyttöönotto tehtiin kahdessa vaiheessa: ensin ensiksi valmistunut koulu, sitten päiväkoti ja nuorisotila, Hannu Lindroos kertoo.

– Koska kiinteistö on samaa isoa kokonaisuutta, koulun käyttöönotossa järjestelmään luotiin digitaalisesti olemassaoleviksi silloin vielä rakenteilla olevat päiväkoti ja nuorisotila. Pääinfra tehtiin ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa, ja toinen vaihe oli kuin laajennus kokonaisuudelle.

Käyttöönottoa seuranneessa katselmuksessa mukana olleet Espoon kaupungin edustajat pitivät uutena ja merkittävänä asiana, että Swegon testaa itse järjestelmänsä toimivuuden.

– Kriitikotkin sulavat kokonaisratkaisumme edessä. Tilaajilla on aluksi epäluuloja toimivuudesta, koska perinteiseen malliin toteutetussa ilmanvaihdossa ja lämmönsäädössä on  usein ongelmia, Lindroos toteaa.

Lindroosin mukaan kaupunkien päättämät IT-ratkaisut voivat rajoittaa parhaan mahdollisen sisäilmaratkaisun valintaa.

– Kaikkea talotekniikkaa ei tarvitse laittaa yhden automaatioratkaisun alle. Swegonin WISE toimii sujuvasti vierekkäin muun kiinteistöautomaation kanssa. Ei pidä tehdä tästä liian vaikeaa. Meidän WISE-seuranta on kuin uusi äppi puhelimeen, ei sen kummempaa, eikä siinä ole mitään mystiikkaa.

Swegonin WISE-järjestelmään kuuluu ilmanvaihtokomponenttien lisäksi suuri määrä antureita, jotka keräävät tietoa sisäilman laadusta. Sisäilmasta mitataan hiilidioksidin, lämpötilan, kosteuden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC:n määrää. Myös läsnäololle on oma anturinsa.

– Jos minulla olisi talo, jossa on ihmisiä töissä, opiskelemassa tai asiakkaina, laittaisin aina VOC-anturin, joka tunnistaa nopeasti sisäilman epäpuhtaudet, Hannu Lindroos toteaa.

Lindroosin mukaan pelkän hiilidioksidimittauksen epäkohta on sen hitaus. Hiilidioksiditaso nousee varsin hitaasti ihmisten hengityksen myötä. CO2-anturi ei hälytä, vaikka sisäilman laatu olisi selvästi huonontunut VOC-päästöjen vuoksi.

– Jos tiloissa on sekä hiilidioksidi- että VOC-anturit, VOC ennättää aina pyytää ensimmäisenä ilmanvaihdon tehostusta. Uskon, että VOC-mittauksesta tulee valtavirtaa sisäilman laadun tarkkailussa, vaikka lainsäädäntö on toistaiseksi CO2:n mittaamisen puolella.

Sisäilmayhdistyksen valtakunnallinen Sisäilmapaja järjestettiin marraskuussa 2025 Otaniemen Dipolissa. Espoon Tilapalvelut esitteli tilaisuudessa kaupungin toimintamalleja, joilla sisäilmahaasteisiin on tartuttu. Puhujaksi kutsuttiin myös Swegonin Hannu Lindroos.

– Oli tosi hieno juttu, että pääsin kertomaan sisäilma-asiantuntijoille Kalajärven koulussa tehtävästä VOC-mittauksesta. Aihe herätti paljon huomiota, ja lisätiedon pyytäjiä oli paljon, Lindroos kertoo.

Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto tekevät Kouluympäristö ja terveys -tutkimusta Helsingin ja Espoon kaupungin peruskouluissa kouluvuosien 2024–2026 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten koulurakennuksen sisäilman laatu vaikuttaa lasten hengitystieinfektioiden leviämiseen, oireisiin ja astman hallintaan. Lisäksi tutkitaan, miten sisäilma vaikuttaa lasten oppimiseen, muistiin ja keskittymiseen. Tutkimus on osa EU-rahoitteista InChildHealth-tutkimuskokonaisuutta.

Kalajärven koulu on yksi tutkimuksen kohteista.

– Kuivassa sisäilmassa mikrobit leijailevat paremmin kuin sopivasti kosteassa sisäilmassa. Samoin ihmisen puolustusmekanismit mikrobeja vastaan ovat heikommat kuivassa sisäilmassa, Swegonin Hannu Lindroos kertoo.

– Kalajärven koulussa sisäilmaa kostutetaan, ja joihinkin ilmanvaihtokoneisiimme asennettiin tavallisen roottorin tilalle sorptioroottori, joka ottaa talvella kosteutta talteen poistoilmasta ja siirtää sitä takaisin sisätiloihin.

– Meillä on tarjolla kosteuden talteenotto, joka voi parantaa sisäilman laatua ilman lisäkostutustakin. Jos tilassa on esimerkiksi kasviseinä, se synnyttää kosteutta, joka palautetaan sisäilmaan, Lindroos sanoo.

– Olemme järjestelmätoimittaja, joka rakentaa lopputulosta, emme vain toimita laitteita. Voimme ilmanvaihtokoneellamme hallita myös kosteutta, jonka merkitys sisäilman laadulle on selkeä. Se on meille valttikortti.

Kalajärven koulun rehtori Anne Leppäkoski aloitti työssään vuoden 2025 syyslukukauden alussa.

– Tulin tänne työpaikasta, joka oli menossa peruskorjaukseen. Kun tulin tänne ensimmäisen kerran käymään huhtikuussa 2025, huomasin, että täällä on helppo hengittää. Silloin tunsin ja tunnistin hyvän sisäilmaston, mutta nyt siitä on tullut normi, Leppäkoski sanoo.

– Hyvän sisäilmaston merkitys on erittäin suuri, se vaikuttaa kaikkien jaksamiseen, pienistä oppilaista aikuisiin, hän toteaa.

Kun Kalajärven koulu, päiväkoti ja nuorisotila ovat loppukäyttäjillään, Swegon on edelleen mukana vastaamassa käyttäjien kysymyksiin.

– Moni ilmanvaihtoon ja lämmitykseen liittyvä asia on hoidettu jo ennen huoltoilmoitusta, sillä pienet jutut hoituvat etänä, Hannu Lindroos sanoo.

Lindroos esittelee mielellään tilojen käyttäjille tietokoneen näytöltä, miten eri tilojen sisäilmastoa seurataan ja millaista dataa kerätään.

– Oli mielenkiintoista nähdä oman huoneen sisäilmaston vaihtelu, Leppäkoski sanoo.

Mittausdatasta näkyi, kuinka tiettynä päivänä tiettyyn aikaan huoneen hiilidioksidi- ja VOC-pitoisuudet sekä lämpötila olivat nousseet merkittävästi, kun rehtorin luo oli tullut kerralla useampi vieras.

– WISE ohjasi ilmanvaihdon tehokkaammaksi muuttuneen tarpeen mukaan. Huoneessa olleet eivät sitä huomanneet mitenkään, eivät äänenä eivätkä vetona, Lindroos toteaa.

Hän muistuttaa, että tiloja tehdään loppukäyttäjiä varten. Siksi heitä pitää kuunnella ja ottaa palautteet tosissaan.

– Kun käyttäjiltä saadaan kehuja, se on tosi hieno juttu.