Z, Å, Ä ja Ö: parasta mahdollista vuokra-asumista
Turkulaisen Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolun 17 kerrostalosta neljään on tehty tänä vuonna kuuden miljoonan euron arvoinen Koti kuntoon -saneeraus. Pääurakoitsijana on ollut Consti. Swegon toimitti huoneistokohtaisen ilmanvaihdon 128 asuntoon.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen
Kuvat: Jaana Ahti-Virtanen, Consti
Ilmakuva kohteesta: Koy Jyrkkälänpolku
Jyrkkälänpolun 17 kerrostaloa on rakennettu vuosina 1968 – 1974. Taloissa on 644 vuokra-asuntoa, joissa asuu yhteensä 1400 asukasta. Kiinteistöosakeyhtiön omistajia ovat Turun kaupunkikonserniin kuuluva TVT Asunnot Oy, Y-säätiön omistama Kiinteistö Oy M2-Kodit ja ammattiliitto JHL.
Jyrkkälä on monin tavoin ennakko-odotuksista poikkeava lähiö. Rakennuksista on pidetty erityisen hyvää huolta, energiatehokkuutta kohti on menty määrätietoisesti ja alueesta on rakennettu kylä, jonka asukkaista välitetään.
Kiinteistöosakeyhtiöllä on omia työntekijöitä puhtaanapidossa ja kiinteistönhoidossa. Toimitusjohtaja Lauri Ahonen, tekninen isännöitsijä Sami Salokannel, yhteisökoordinaattori ja kaksi kiinteistösihteeriä työskentelevät alueella olevassa toimistorakennuksessa ja ovat asukkaiden tavoitettavissa helposti.
– Yhtiön talous ja asiakastyytyväisyys ovat hyvässä kunnossa. Asumisen hinta on meilläkin kasvanut, mutta käyttöaste on kasvanut, parhaimmillaan se on ollut yli 99 prosenttia, Lauri Ahonen kertoo.
– Asiakastyytyväisyys on meille keskeistä, siksi kiinteistöyhtiön kumppaneidenkin on hyväksyttävä asiakasajattelu. Asukas ei ole täällä pakollinen paha, Ahonen toteaa.
Jyrkkälässä järjestetään asukaskokous kaksi kertaa vuodessa. Asukastoimikunta kokoontuu kerran kuussa, ja toimitusjohtaja on kokouksissa mukana. Asukastapahtumia on 20 – 30 vuodessa.
– Jyrkkälä on osoittanut, että yhteisöllisyyttä on edelleen mahdollisuus kasvattaa, Lauri Ahonen sanoo.
Z, Å, Ä ja Ö yhteistoiminnallisesti
Lauri Ahosen mukaan Jyrkkälänpolun korjausvelka ei ole hallitsematonta: ensimmäiset linjasaneeraukset tehtiin 1999 – 2003 ja julkisivut on korjattu kahdesti.
– Vuosina 2014 – 2018 tehtiin allianssikorjaus, jonka yhteydessä uusittiin kaikkien talojen julkisivut ikkunoineen ja asennettiin kahden talon päätyyn aurinkopaneeliseinät. 13 taloon asennettiin keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kaukolämmöntarve on nyt 30 % pienempi kuin ennen korjauksia, Ahonen kertoo.
Talot Z, Å, Ä ja Ö remontoitiin allianssikorjauksessa hieman kevyemmin, ja niihin jäi vanha koneellinen poistoilmanvaihto.
Tänä vuonna Z, Å, Ä ja Ö on korjattu huolella. Koti kuntoon -hanke sisälsi 128 asunnon keittiöiden, kylpyhuoneiden, patteriverkoston ja ilmanvaihdon uusimisen. Myös porraskäytävät valaistuksineen ja ovineen uudistettiin.
Noin kuuden miljoonan euron arvoisen Koti kuntoon -hankkeen suunnittelija oli AFRY ja pääurakoitsijana Consti. Urakkamalliksi valittiin aiemman onnistuneen allianssihankkeen perusteella yhteistoiminnallinen, tavoitehintainen projektinjohtourakka.
Suunnittelu aloitettiin vuosia sitten, mutta korona keskeytti sen. Syksyllä 2025 jatkettiin hankesuunnittelua valittujen kumppanien kanssa. AFRY, Consti ja kiinteistöosakeyhtiö tekivät päätöksiä yhdessä. Valituiksi tulivat mahdollisimman asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja ekologiset ratkaisut.
Hankesuunnitteluvaiheessa oli keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vielä vaihtoehtona, mutta huoneistokohtainen ilmanvaihto voitti ja Swegon pääsi mukaan suunnitteluun.
Uutta ja kustannustehokasta
Asukkailta kysyttiin remonttitoiveita. Keittiöön haluttiin hyvää valaistusta ja mahdollisuutta lajitella jätteet helposti. Toiveet toteutuivat: keittiöissä on nyt runsas led-valaistus, allaskaapeissa on kaikki mahdolliset lajitteluämpärit ja alakaapit ovat modernisti vetolaatikoita.
Kylpyhuoneiden seiniin tuli helppohoitoista, ytimeltään puuta olevaa vesitiivistä suurlevyä, joten saumoja on vähän. Lattiasaumasta tehtiin tavallista tiiviimpi. Lisäksi kylpyhuoneisiin asennettiin kaksi lattiakaivoa, jolloin yhden tukkeutuminen ei vielä aiheuta vesivahinkoa.
– Näillä on kaikilla pieni kustannusvaikutus, mutta elinkaaren aikana ratkaisut tuottavat säästöä, kun vesivahinkojen riski pienenee. Asiat voi tehdä toisin ja silti kustannustehokkaasti, tekninen isännöitsijä Sami Salokannel sanoo.
Kylpyhuoneissa on nyt myös sähköinen lattialämmitys ja vesimittarit, joista asukas näkee oman kulutuksensa. Lämpöpattereiden patterilinjassa oli aiemmin yksiputkijärjestelmä, jossa yksi runkoputki toimii sekä meno- että paluuputkena. Vesi jäähtyy edetessään patterilta seuraavalle, joten menovesi on usein linjan loppupäässä viileää. Remontissa siirryttiin energiatehokkaampaan ja asumismukavuutta lisäävään 2-putkijärjestelmään, jossa jokaisella patterilla on omat putkensa meno- ja paluuvedelle.
Asukkaiden vuokrasopimuksia ei irtisanottu remontin ajaksi. Neljän talon saunaosastoilta oli mahdollista varata puolituntisia vuoroja suihkussa käynteihin. Lisäksi alueen kaksi kerhotilaa oli käytössä etätöitä, ruuanlaittoa tai lasten päiväunia varten. Pihalla oli myös tavanomaiset suihku- ja vessakontit, joihin pääsi asunnon avaimella. Remonttiin liittyvää tiedottamista tehtiin paljon.
– Kaikki sujui yllättävän hyvin. Asukkaiden asuminen remonttikohteessa vaatii paljon urakoitsijalta ja muilta toteuttajilta: pitää miettiä tarkasti, mitä ja miten tehdään, Lauri Ahonen sanoo.
Koti kuntoon -hankkeessa uusittiin 128 asunnon keittiöt, kylpyhuoneet, patteriverkosto ja ilmanvaihto sekä porraskäytävät valaistuksineen ja ovineen. Urakkamallina oli yhteistoiminnallinen, tavoitehintainen projektinjohtourakka.Tekninen isännöitsijä Sami Salokannel
Huoneistokohtainen palvelee paremmin
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon puolesta puhuu muun muassa se, ettei sitä varten tarvitse rakentaa tilaa vieviä pystykanavia eikä huoneistojen välisiä palosulkuja. Asukkaiden kannalta mukavinta on mahdollisuus ilmanvaihdon asuntokohtaiseen säätöön tarpeen mukaan.
– Uskon, että huoneistokohtainen on parempi, koska sisäilmaviihtyisyys on huoneistokohtaisessa parempi. Huoneistokohtaisen joustavuus palvelee paremmin, kun asunnot ovat erikokoisia ja perhekoot sekä asumisen tarpeet ovat erilaisia, tekninen isännöitsijä Sami Salokannel sanoo.
– Huoneistokohtainen ilmanvaihto tuo energiansäästöä: ratkaisu lisää hieman sähkönkulutusta mutta kaukolämmön kulutuksen odotetaan pienenevän ainakin 30 prosenttia, Swegonin asuntoilmanvaihdon aluemyyntipäällikkö Tomi Ojanen sanoo.
Salokanteleen mukaan huoneistokohtainen ilmanvaihto suodattimien vaihtoineen tuo kiinteistöosakeyhtiölle lisää töitä ylläpitoon, mutta samalla saadaan kaksi kertaa vuodessa vahvistus asuntojen ilmanvaihdon toimivuudesta.
Ilmanvaihtokone keittiön kaappiin
Swegonin toimitukseen kuului 128 pyöriväkennoista CASA R2 -ilmanvaihtokonetta ja yhtä monta CASA JAZZ -liesikupua. CASA R2 on 45-kiloinen kone, johon tulee neljä halkaisijaltaan 125 mm:n kanavaliitäntää. Koneen ilmavirta-alue on 18–60 l/s, ja se ottaa parhaimmillaan talteen 83 prosenttia poistoilman lämmöstä, jonka se siirtää tuloilman esilämmitykseen. Koneessa on vakiovarusteena kosteusanturi, joka säätää ilmanvaihtoa automaattisesti esimerkiksi suihkussa käynnin jälkeen.
Koti kuntoon -hankkeessa huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet sijoitettiin keittiöön liesikuvun yläpuoliseen kaappiin. Se ei vielä ole tavanomainen ratkaisu Suomessa.
– Consti otti yhteyttä Swegoniin syyskuussa 2025 ja kyseli ratkaisuja Jyrkkälän neljän talon huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon. Pidettiin palaveri tarpeista, ja esitimme kolme vaihtoehtoa: CASA-ilmanvaihtokoneen asennus kylpyhuoneeseen pesutornin yläpuolelle tai eteiseen alakattokoneeksi alaslaskettuun kattoon tai keittiöön kaappiin liesikuvun päälle. Keittiöön asentaminen valittiin, Toni Ojanen kertoo.
– Haluttiin hyvin energiatehokas järjestelmä. Koska kylpyhuoneessa ei ole liikaa tilaa, ilmanvaihtokonetta ei haluttu asentaa sinne, tekninen isännöitsijä Sami Salokannel sanoo.
– Ilmanvaihtokoneen asennus keittiön kaappiin on Swegonin kehittämä ratkaisu, ja se on yleinen Ruotsissa. Siksi toimituksen konemalli oli meillä valmiina, mitään erikoista räätälöintiä ei tarvittu, Ojanen toteaa.
Keittiöasennus tarkoittaa rakennuttajalle ja urakoitsijalle mieleisiä lyhyitä raittiin ja poistoilman reittejä ulkoseinään.
– Koneelle tulee helpot ja järkevät kanavavedot. Keittiöasennus on oikein hyvä ratkaisu saneerauskohteisiin, Toni Ojanen sanoo.
Ojanen muistuttaa, että paras mahdollinen lopputulos saadaan, kun CASA-koneiden kanssa käytetään niille optimoituja, tyyppihyväksyttyjä metallisia ulkoilmapäätelaitteita raittiille ja jäteilmalle.
– Swegonin ulkoilmapäätelaitteet ovat palonkestäviä, jäätymättömiä, eristettyjä, värinsä pitäviä sekä tiiviitä, ja niiden painesuhteet pysyvät aina hyvinä, Ojanen toteaa.
Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen asennus keittiöön on Swegonin kehittämä ratkaisu. Siksi konemalli oli valmiina eikä räätälöintiä tarvittu. Kuva: Consti
Swegonin toimittamien CASA JAZZ -liesikupujen suodattimien vaihto kuuluu kiinteistöosakeyhtiölle. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan ilmanvaihdon tehoon: liesikuvun kosketusnäytöltä voi valita tarpeen mukaan kotona-, poissa- tai tehostustilan. Kuva: Consti
Mukavaa asumista
Jyrkkälässä asukkaiden ei tarvitse vaihtaa ilmanvaihtokoneen suodattimia, mutta he pääsevät vaikuttamaan ilmanvaihdon tehoon. Ilmanvaihtokoneen alla on Swegonin CASA JAZZ -liesikupu, jonka kosketusnäytöltä voi valita tarpeen mukaan kotona-, poissa- tai tehostustilan. JAZZ poistaa käryistä parhaimmillaan 77 prosenttia matalillakin ilmavirroilla, joten laite on miellyttävän hiljainen ja energiaa säästävä.
– Äänet ja käryt eivät enää siirry naapuriasuntoon niin kuin tapahtui keskitetyn poistoilmanvaihdon aikana. Ilmanvaihto on parhaimmillaan, kun se ei kuulu eikä tunnu, mutta jaksaminen ja vireys paranee, Toni Ojanen toteaa.
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon myötä asumismukavuus parani tuntuvasti, ja siitä on jo näyttöäkin.
– Asukas tuli oma-aloitteisesti kertomaan minulle, että sisäilma on nyt raikasta ja yöllä nukkuukin paremmin kuin ennen, Constin työnjohtaja Jussi Vikman kertoo.
Jyrkkälänpolulla asukkaiden tyytyväisyys ja hyvä kohtelu on keskeistä. Siksi Constillakin oli oma asukaspalveluinsinööri käytössä työmaan viestintää ja asiakaspalvelua varten, Constin vastaava työnjohtaja Kasperi Ankelo (oik.) kertoo.
Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon myötä asumismukavuus parani tuntuvasti. Constin työnjohtaja Jussi Vikman on saanut kiittävää palautetta asukkailta raikkaasta sisäilmasta.
Urakka neljän tunnin tahdilla
Koti kuntoon -hanke urakoitiin tahtituotantona, jonka tavoitteena on vähentää välivarastointia, materiaalien etsintää ja tyhjäkäyntiä työmaalla. Tahtituotannon aikayksikkönä oli vain neljä tuntia tavallisemman päivän tai kahden päivän sijaan. Projektin etenemistä ohjattiin ja seurattiin tahtituotantosovelluksella.
– Neljässä tunnissa on omat haasteensa, mutta se onnistuu jakamalla työt tarpeeksi pieniksi kokonaisuuksiksi. Puolen päivän tahti on altis myöhästymiselle, jos esimerkiksi asentaja on kipeänä tai tavaraa ei ole tontilla, Constin vastaava työnjohtaja Kasperi Ankelo sanoo.
– Tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat ovat tahdista hyvin kartalla. Nyt haasteena on asentajaresurssit, kun heitä ei kasva puissa. Uudenlaista tekemistähän tämä on, mutta työ itsessään ei muutu, hän jatkaa.
Swegonilla tehtiin tarkka toimitusaikataulu urakoitsijan toiveiden mukaan.
– Meiltä lähti 16 toimitusta työmaalle, kussakin toimituksessa kahdeksan ilmanvaihtokonetta ja liesikupua, Swegonin Toni Ojanen kertoo.
Tiukan tahdin lisäksi Jyrkkälän työmaalla kokeiltiin ensimmäistä kertaa tahtituotannon mallilinjaa yhden talon saman pystylinjan kahdeksassa asunnossa. Tavoitteena oli viilata työprosessia entistä sujuvammaksi. Kasperi Ankelon mukaan mallilinjan jälkeen muutettiin hieman työjärjestyksiä.
Työmaalla oli keskimäärin 70 työntekijää. Työt etenivät pystylinjojen mukaan järjestyksessä, kaikkia työvaiheita tehden. Kun toisessa päässä oli alkuvaiheen purkutöitä, toisessa päässä luovutettiin valmiita asuntoja.
Urakointi asutuissa kodeissa on vaativaa. Jyrkkälänpolulla asukkaiden tyytyväisyys ja hyvä kohtelu on keskeistä.
– Meillä oli oma asukaspalveluinsinööri käytössä työmaan viestintää ja asiakaspalvelua varten. Perehdytyksen yhteydessä työmaalla käytiin toimintaohjeet läpi asentajien kanssa. Toimintaohjeiden yhtenä asiana oli asukkaiden kohtaaminen, Kasperi Ankelo kertoo.
Koti kuntoon -hankkeen suunnittelu aloitettiin vuosia sitten, mutta korona keskeytti sen. Syksyllä 2025 suunnittelua jatkettiin. Kun ilmanvaihdon ratkaisuksi valittiin huoneistokohtainen, Swegon pääsi mukaan suunnitteluun.
Kuvassa Swegonin asuntoilmanvaihdon aluemyyntipäällikkö Toni Ojanen (oik.) sekä Constin vastaava työnjohtaja Kasperi Ankelo (vas.) ja työnjohtaja Jussi Vikman.
Vuokra-asumisen keihäänkärki
Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku oli vuonna 2022 ehdolla Pohjoismaiden parhaaksi asuinalueeksi. Kisan järjestää NBO, joka on voittoa tavoittelemattomien asuntoyhtiöiden pohjoismainen kattojärjestö. Voitto meni sillä kertaa jaettuna Norjaan ja Tanskaan, mutta pelkkä ehdokkuus kisassa kertoo poikkeuksellisen mukavasta alueesta.
Toimitusjohtaja Lauri Ahonen sanoo, että Jyrkkälänpolulla halutaan tehdä asiat kestävällä tavalla: ekologisuus, edistynyt teknologia ja toimintavarmuus ovat tärkeitä hyvän asiakaskokemuksen rinnalla.
– Tämän remontin myötä taloista Z, Å, Ä ja Ö tuli Jyrkkälän ykköstykkejä. Swegon on osa Jyrkkälänpolun tarinaa ja voi olla ylpeä siitä. Jyrkkälänpolku on keihäänkärki Suomessa, Lauri Ahonen toteaa.
